Levitointia häkissä ja muita Messarikuulumisia

Ihka ensimmäinen Messarireissuni alkoi Koksin kanssa aikaisin lauantaiaamuna 8.12.2012: herätys klo 2.30. Siilinjärven Kennelkerhon vuokraama bussin noukki meidät kyytiin 5-tien varrelta heti viiden jälkeen. Koirat matkustivat häkeissään, niin myös Koksi. Tämä oli sille eka kerta bussissa, ja se vingahteli ja naukui häkissään sen verran äänekkäästi, että jouduin ottamaan sen syliini saadakseni sen hiljaiseksi. Ensimmäinen tunti menikin hyvin, mutta sitten koira tuli hyvin rauhattomaksi. Eikä aikaakaan kun hui kauhistus: se oksensi housuilleni. Pyysin reissukaveri-Merjaa, joka istui vieressäni, pitelemään koiraa sen aikaa kun putsasin itseäni. Varsinainen katastrofi tapahtui tässä vaiheessa: koira Merjan mukaan yht''äkkiä köyristi selkäänsä, ja seuraavassa sekunnissa ripuloi hänen päällensä. Hirveä tilanne. Merja osoitti uskomatonta itsehillintää, ja alkoi putsata esittämisasuansa ja upouutta laukkuansa hyvin rauhallisesti. Vain koiraihminen voi suhtautua asiaan näin käsittämättömän upeasti. Vahinkohan tuo oli, mutta tämänkaltaisia vahinkoja ei todellakaan toivoisi vuoden päänäyttelyn lähtölaukaukseksi.

Loppumatka meni melkoisissa tuoksuissa. Saavuimme Messukeskukseen aikataulussa klo 8. Purkaessani tavarakuormaa kehän laidalla tajusin, että koira on ripuloinut uudestaan. Tässä vaiheessa heitin mielessäni hyvästit kehään menolle. Olin varma, että se on sotkenut ainakin peräpäänsä aivan täysin. Häkissä päällimmäisenä ollut pyyhe oli yltäpäältä siinä itsessänsä. Otin puudelin häkistä ja katso: koiran turkissa ei ollut merkkiäkään minkäännäköisesti eritteestä. Ensimmäinenkään karva ei ollut likaantunut. Sen on täytynyt levitoida häkissä, muuta selitystä minulla ei ole.

Vaihdoin pikaisesti vaatteet, minkä jälkeen kasvattaja tasoitteli Koksin turkin. Sitten ei muuta kuin kuivaharjoittelemaan kehään.

Junnukehä alkoi noin klo 10.30. Koksin lisäksi junnu-uroksia oli 5. Tuomarina oli Iuza Beradze Georgiasta. Tuloksena ERI4. Tuomari arvioi Koksia todella kauan puntaroiden ilmeisesti ERI:n ja EH:n välillä. Esiintyminen ei ollut parasta mahdollista. Erityisesti ravaamisessa oli paljon toivottavaa. Yksin se malttoi juosta kauniisti, mutta toisten perässä juostessa meno oli pitkälti kaula pitkällä menemistä, saukkomaista kiskontaa.

Tässä arvostelu kokonaisuudessaan:
"Correct silhouette. Correct proportions. Compact body, good angulations. Enough intensive black colour. Good expression. Enough good quality of coat."

Haydees' Abyss, Leo, valittiin juniorivoittajaksi.

Loppupäivän kiertelin katsomassa muita kehiä, joita oli kaikkinensa yli 100. Olin varautunut shoppailuhulluuteen eri ständeillä, mutta olin tarjontaan melko pettynyt. Varsinaisia messutarjouksia en juurikaan bongannut. Taitavat ständien hinnat olla sen verran kalliita, että mihinkään erikoistarjouksiin eivät näytteilleasettajat enää kykene.

Klo 16 matkasimme hotellille Cumulus Hakaniemeen. Olin positiivisesti yllättynyt sekä huoneen siisteydestä että sijainnista. Koiria oli hyvä lenkittää illalla Tokoinrannassa suurehkossa puistikossa. Puudelin lenkittäminen oli tosin hyvin rajoitettua lumen vuoksi, olihan sen oltava näyttelykunnossa myös seuraavana päivänä. Kikkarakarvaisella koiralla on turha kehään mennä.

Sunnuntaiaamuna suuntasimme takaisin Messukeskukseen. Vuorossa oli Voittaja Winner 2012. Tänäänkin häkkipaikka löytyi melko läheltä kehää ilman suurta tuskaa. Koiran siistiminen ja kehään taas heti kympin jälkeen. Tuomarina sunnuntaina oli tiukkana tuomarina tunnettu, itsekin villakoiria kasvattava Tiina Taulos. Koksi esiintyi mielestäni paremmin kuin eilen, ja olikin ERI3 SA. Junnu-uroksia oli neljä. Voitto meni tänäänkin Koksin kasvattajalle Eija Haloselle ja Leolle. PU-kehässä kävimme vain pyörähtämässä, mutta SA:sta olin aloittelevana puudelistina erittäin otettu.

Tässä Tauloksen arvostelu, josta olen hyvin iloinen ja ylpeä:
"Jalopäinen uros jolla hyvät mittasuhteet. Hieman pyöreät silmät. Erinomainen olkavarsi. Rintakehä saisi vielä syventyä. Kauniisti kulmautunut takaosa. Hieno häntä ja hännän kiinnitys. Kyynärpäät voisivat olla tiiviimmät. Erinomainen karvanlaatu. Kauniissa näyttelykunnossa. Tyylikäs kokonaisuus. Liikkuu hyvin."

Kehän jälkeen kiertelin taas eri kehien laidalla. Ainoat ostokset olivat Janutexin pohjasta vahvistetut fleecetossut, häkkikuppi, lötkölelu ja pussillinen hinnakasta englantilaista toffeeta.

Kotimatkalle lähdimme klo 17. Tällä kertaa Koksi oli häkissään melko rauhallisesti protestoiden vienosti maukuen vain silloin tällöin. Kotona olimme klo 20.

Reissu oli kaikkinensa mukava poislukien menomatkan sotkut. Juniorivoittajatittelit jäivät saamatta, mutta emme me huonoille hävinneet. Kaikkinensa viikonlopun näyttelyt tulivat maksamaan noin 300 euroa (ilmoittautumismaksut 110 e, matkat + hotelli 1 hengen huoneessa n. 200 e). Tuolla hinnalla kiertää aika monta normi kv-näyttelyä kotimaassa, mutta kyllähän Messari on ainakin kerran koettava, varsinkin kun koira sattui olemaan sopivasti junnuikäinen. Treeniä me kaivataan vielä kovasti, mutta sillähän sitä oppii.