Inki

22.9.2013

Sunnuntaiaktiviteetteja

Torstaista eteenpäin ollaan jatkettu takajalkojen venyttelyjä ja hierontaa. Venyttely on vieläkin hyvin hankalaa, mutta tänään Koksi selkeästi rentoutui  ensimmäistä kertaa, kun hieroin sen jalkoja. Silmät vaan lupsuivat.

Tänään doboiltiin kahteen otteeseen, aamulla ennen pesua ja uudestaan vielä illalla. Ohjelmaan kuului pallolla kääntyminen vasta- ja myötäpäivään (vastapäivä menee nyt jo melkein yhtä hyvin kuin toiseen suuntaan, todella nopeasti on koira edistynyt tässä), kumartaminen + seisomaan nouseminen ja uutena juttuna pallon kuljettaminen eteenpäin etutassujen varassa. Viimeksimainitussa vaikeinta oli saada takatassut pysymään maassa. Koksi olisi ihan väkisin noussut pallolle.

Tokossa olemme tällä viikolla treenanneet tokohypyn takana seisomista, paikallaan pysymistä luoksetulossa (olen ottanut tätä sekä varsinaisella luoksetulolla että ilman), seuraamisesta pysähtymistä ja maahan menoa ja maahan-istu -komboa siirtyen itse aavistuksen kauemmaksi. Tällä hetkellä olen ehkä 40 cm:n päässä. Maahanmeno on ok, tosin hidas, mutta istumaan nousemisessa tarvitaan todella vahvaa vartaloapua.

Pesuhässäkkään meni tällä kertaa vain 2 tuntia - sehän oli yhtä juhlaa verrattuna siihen, että parhaimmillaan hommaan on saatu kulumaan kuusikin tuntia. Kuivauksen jälkeen puin koiralle kurapuvun ja lähdimme pitkälle lenkille. Välillä ripsutteli vettä, mutta ilma oli muuten mukava.

19.9.2013

Dobolla kierros vastapäivään

Tänään jatkettiin eilen aloitettuja, päivittäisiä takajalkojen venytyksiä. Oikea takajalka oli selkeästi jäykempi ja hankalampi venytettävä tänään. Hieroin ensin molemmat reidet ja tein 10 venytystä molemmille takajaloille. Venyteltiin  myös lapojen seutua etutassut dobo-pallon päällä. Viimeiseksi tehtiin vielä kylkivenytykset namin perässä.

Dobolla tehtiin seuraavaa:
- kumarrus + seisominen pallolla: viitisen toistoa, hieman piti sormella muistuttaa vatsan alta ylösnoustessa, että ylös asti pitää punnertaa, muuten hyviä suorituksia
- pallolla kääntyminen 360 astetta seisten: vastapäivään pyöriminen meni jo paljon vauhdikkaammin kuin tähän asti. Tänään Koksi kääntyi ensimmäistä kertaa koko kierroksen vastapäivään. Tätä jumpattiin, sananmukaisesti, pitkään, varmaan 5 minuuttia, mutta lopulta se uskaltautui tekemään koko kierroksen. Jes!
- pallon kierittäminen eteenpäin: Koksi asetti etutassunsa itse pallolle ja lähti kierittämään sitä eteenpäin. Rohkaisin tähän houkuttelemalla sitä liikkumaan namin perässä. Hauska pieni eläin.

Tokon saralla harjoiteltiin hypyn takana seisomista odota-käskyllä ja sitä, että pääsisin sen viereen ilman että koira väistää. Kylläpä oli vaikeaa. Tehtiin ehkä 10 epäonnistunutta ja 2 onnistunutta suoritusta, missä koira pysyi täysin paikallaan tullessani noin 10 sentin päähän siitä.

Harjoiteltiin myös luoksetulon paikallaan pysymistä. Pyysin koiran perusasentoon, jätin sen odota-käskyllä ja siirryin muutaman metrin päähän. Palasin palkkaamaan pysymisestä 3 kertaa ja vapautin siihen.

18.9.2013

Ranskiskin jo tylsistyi

Ohjatuissa tokotreeneissä ei Koksi ollut tänään sataskarppina, mutta hommassa oli kuitenkin tekemisen meininki. Tänäänkin oltiin koko tunnin ajan ilman hihnaa. Kerran se yritti lähteä bc H:n luokse, mutta nappasin sitä niskakarvoista. Tässä kohtaa herra näyttelijän täytyi kiljahtaa puudelimaisesti, mutta uskoi kerrasta. Myös hypyllä se haahuili jonkin verran, mutta muutoin oli kivasti kuulolla. Kotiin tultua maistui taas uni, oli sen verran rankkaa puuhaa. Kerran käytiin autossa viiden minuutin huilaustauolla, kun tuntui, että koira ei jaksa enää keskittyä.

Mutta tässä illan ohjelma:

- kehäänmenotarkastus: ok, paitsi olisi pitänyt ottaa käskyn alle eikä antaa koiran haahuilla puolen metrin päässä
- luoksepäästävyys: hyvä
- paikkamakuu: meni maahan heti, käänsi päätään kerran suutaan naksuttelevan koutsin suuntaan, muutoin hyvä suoritus. Koutsin kehuessa koiria kesken kaiken päästi ranskis urahduksen, joka oli tulkittavissa lähinnä seuraavasti: "Me OSATAAN tää juttu, ja joka juuttahan kerta aina vaan otetaan tätä samaa tylsää makuuta." Hiukkasen alkoi ohjaajia tirskuttaa. Koiran viereen palatessa Koksi ennakoi ja nousi ylös. Damn. Käskin sen uudestaan maahan, otin joitakin askelia ja palasin. Sama juttu. Ja vielä kerran. Sitten kesti. Äh.
- seuraaminen ringissä: koiria seuruutettiin makkararingissä. Koksi erkani taas
- seuraaminen rivissä: koiria seuruutettiin pujotellen koirakoiden välistä. Tässäkin Koksi oli välillä turhan kaukana. Lenkillä sen seuraaminen on tosi kivan oloista, mutta hallissa homma kosahtaa aina.
- tokohyppy: oli koirassa vähän ylimääräistä virtasta ja hyppelehti omia aikojaan, kun koutsi kävi kuopaisemassa maata nakin merkiksi hypyn takana. Boing. Ja takaisin boing. Ja uudestaan. Jösses. Pari onnistunutta suoritusta saatiin kumminkin. Esteen takana odottamista treenattiin erikseen eli koira seisomaan kohti estettä, odota-käsky, itse siiryin esteen taakse ja paluu koiran luokse sivulle. Ja koira väistää. Tässäkin liikkeessä. Tätä ollaan treenattu kotona harva se päivä eikä siinä siellä ole mitään ongelmaa. Nyt vaan lisää treeniä muualla.
- luoksetulo pareittain: toinen koirakko hallin toiseen päähän ja toinen toiseen. Koksi varasti pari kertaa, jolloin koiran palautus ja uusi yritys. Kolmas kerta oli hyvä. Paikallapysymistä pitää treenata lisää. Kotonakin se on pari kertaa varastanut, joten nyt tähän täytyy kiinnittää ekstrahuomiota. Oltiin vielä cocker V:lle parina ja siinäkin yksi varastaminen, mutta viimeinen luoksetulo oli taas oikein hyvä.

Tämä olikin tämän kesän viimeinen treenikerta, sillä ensi viikolla emme pääse harjoittelemaan ja lokakuun alusta aloitetaan uudella kokoonpanolla, mutta saman koutsin ohjauksessa.

17.9.2013

Fyssarilla, osa 2

Iltapäivällä ajeltiin toistamiseen Animagiin Jyväskylään eläinfysioterapeutti Hannele Kerkelän luokse. Kerroin hänelle, että viime käynnin jälkeen olemme jumpanneet dobo-pallolla ja hänen antamiensa ohjeiden mukaan 14 kertaa eli keskimäärin 3 kertaa viikossa.

Aluksi katsottiin liikkeet. Kävelyvauhdissa Kerkelä ei löytänyt huomautettavaa. Ravissa Koksi ponnistaa vasemmalla takajalalla voimakkaammin ja oikean takajalan työntövaihe pitkittyy. Tutkittaessa hän huomasi nyt, kun koira ei ollut niin jännittynyt kuin viime kerralla, että molemmat takareidet ovat hyvin kireät. Koksi tutkittiin pöydällä, mutta koska se jäkitti ja jännitti tilannetta, siirryimme lattiatasoon tälläkin kertaa. Yritin saada Koksin kyljelleen pyytämällä sen ensin maahan, mutta se oli vaihteeksi niin epäluuloinen, että oli yhtä joustava kuin rautakanki ja lopulta jouduin vain kippaamaan sen kyljelleen.

Takareisiin annettiin laseria ja niitä hierottiin. Tämän Koksi antoi tehdä yllättävän hyvin ja se oli merkittävästi rentoutuneempi kuin kuukausi sitten ensimmäisellä käyntikerralla. Se ei antanut venyttää takareisiään, kuten ei anna kotonakaan, sen sijaan etujalkojen venytys sujui eteen ja taakse ilman ongelmia.

Kerkelä neuvoi, että takareisiä kannattaa venyttää suorassa linjassa koiran ollessa kylkimakuulla, ei siis eteen eikä taakse vaan suoraan, toistoja 10-15. Venyttelyn voi aloittaa viemällä koiran polven kohti kylkikaarta tai sitten niin, että koko jalkaa pidetään koukussa noin minuutti, minkä jälkeen venytys.

Seuraava käynti sovittiin kuukauden tai kahden kuukauden päähän riippuen vähän siitä, miten reisien venytys ja koiran omaehtoinen venyttely lähtee edistymään. Kotimatkalla soitin paikalliselle koirahierojalle, Kristalle, kenellä käytin Inkiä aikoinaan kuuden viikon välein. Sovimme ekan tapaamisen lokakuun toiselle viikolle. Varoittelin Kristaa, että eka kerta ainakin menee tutustuessa Kristaan ja uuteen paikkaan, mutta onhan hän tällaiseen tottunut.

Tässä vielä Kerkelän anamneesi:


ANAMNEESI


Jumpanneet ovat säännöllisesti, lisäksi ollut dopopallojumppaa ja Koksin tasapaino on parantunut, omistaja on huomannut diagonaaliseisonnan olevan Koksille paljon helpompaa.


Fysioterapia:Ravissa vasemmalla takajalalla ponnistaa voimakkaammin, oikean työntövaihe pitkittyy. Tutkittaessa tulee esiin, että sekä oikealla että vasemmalla Koksin takareidet ovat hyvin kireät, ikään kuin lyhntyneet, tämä voi olla tyypillistä kääpiövillakoiralle, mutta itse en ole vastaavaan törmännyt pienien villakoirien kanssa. Mielestäni myös etureidet ovat hieman kireät, mutta niitä Koksi antaa venytellä ja venyttelee itsekin, takareisiä ei anna venyttää.

Fysioterapiassa Koksi antaa käsitellä laserilla takareisien aluetta, myös hieroa, katsotaan venytystekniikoita kotiin tavoitteena takareiden lihasten rentouttaminen. Venyttely pitää aloittaa varsin suorasta linjasta, jalkaa ei kannata viedä eteen päin alkuvaiheessa, tehdään toistovenytyksinä 10-15 toistoa päivittäin. Venyttelyn voi aloittaa viemällä koiran polvea kohti kylkikaarta, jolloin koiran pakaroiden ja takareiden alue venyy, rentoutusta voi myös yrittää viemällä koko jalan koukkuun ja pitää siinä esim 1 min , jonka jälkeen kokeilla, meneekö jalka helpommin suoraksi.

Jumppailoa Koksille ja laittakaa kuulumisia sähköpostilla!

15.9.2013

Syysunelmaaaa

Puudelin turkista näkee kätevästi säätilan. Siihen voisi asentaa lämpötila-anturin, niin saisi aamulla tietää kuinka kannattaa pukeutua.


12.9.2013

Yhden esteen treenit

Onnen kukkuloilta murheen alhoon. Johan tuota riemua onnistuneista aksatreeneistä riittikin. Tänään oli aivan eri ääni kellossa. Startattiin ryhmän viimeisenä mikä tarkoitti sitä, että odotusaikaa tuli 45 minuuttia. En tiedä oliko odottaminen syynä vai auringon asento vai mahdollisesti hallin huono feng shui, mutta ratatreeni jäi yhden esteen mittaiseksi. Tyyppi ei kestänyt lähdössä vaan varasti 3 kertaa, jonka jälkeen suoritti ekan hypyn ja sinkosi kuuta kiertävälle radalle. "Putki! Jee! Tuolla nurkassa on jotain, joo A-este, mun lemppari tänään! Jee! Ai takaisin lähtöön? Nää, etsaakii!" Tätä pelleilyä varastamisineen ja ilotteluineen jatkui viitisen minuuttia, minkä jälkeen pakkasin koiran ja itseni autoon. Että sellaiset treenit tänään.

Potutuksen suuruutta olisi voinut kasvattaa vain se, että olisin ilmoittautunut viikonlopun Linnojen valmennukseen. Pienestä on ilo revittävä.

11.9.2013

Tokoa ilman hihnaa

Tokoryhmäämme tuli tänään uusi koirakko, bc G. Oli jännä huomata, miten se ei herättänyt lainkaan sellaisia intohimoja koirissa kuin kuukausi sitten ryhmään liittynyt bc, myöskin narttu. En tiedä liittyykö tämä jotenkin ikään, sillä uusi koira on 9 kk ikäinen ja aiemmin tullut jo vanhempi, muistaakseni noin 4-vuotias. Merkillistä joka tapauksessa. Tänään paikalla olleet koirat, ranskista lukuunottamatta, bc T ja Koksi olivat kiinnostuneita tulokkaasta. Treenin alussa Koksi kävi haistelemassa sitä, mutta koiraihmisen peruskäskyllä (p****le) ja pienellä niskatukistuksella sain sen jättämään koiran ja kiinnittämään huomion minuun, mistä tietysti superkehut suullisesti.

Tänään oltiin siis koko treeni koirat irti. Mitään varsinaista karkaamisongelmaahan hallissa ei ole, mutta vähän mietitytti se, miten Koksi malttaa olla sinkoilematta muiden koirien luokse. Koko tunnin kestäneen treenin aikana se erkani minusta 5 metrin päähän vain kerran lukuun ottamatta yllä mainittua lähikontaktia bc:hen. Pidin koiraa tavallaan käskyn alla tai ainakin huomioin sitä koko ajan, ettei se ehdi edes ajatella haahuilua. Koira yllätti kyllä totaalisesti. Se oli todella hienosti lähelläni koko ajan, joko tehden jotain (seuraamista, kasipujottelua, maahan-istu, perusasentoon tulo) tai käy-käskyllä makoilua. "Siihen koiraan kannattaa ja voi luottaa", sanoi ranskiksen omistaja eikä ollut väärässä.

Illan treeni oli seuraavanlainen:

- luoksepäästävyys: kesti hyvin paikoillaan

- paikkamakuu: meni maahan ekalla käskyllä, pysyi hienosti paikoillaan vaikka bc:tä käytiin palkkaamassa välissä. Tällä välin uusi koirakko ja koutsi kävivät läpi omia juttuja, joten häiriötä tuli myös sivulta

- toinen paikkamakuu: koirat aseteltiin ympyrään kuono kohti keskustaa. Koirat jätettiin ja ohjaajat siirtyivät keskustaan kohti koiraansa. Tästä lähdettiin kiertämään ympyrää koirien takaa, suullinen vahvistaminen oli sallittua. Kaikki 3 koiraa pysyivät hienosti paikoillaan. Valitettavasti Koksi ennakoi, kun olin metrin päässä siitä ja nousi ylös. Laitoin sen takaisin paikkamakuuseen ja tein ylimääräisen kunniakierroksen, jolloin Koksi pysyi paikoillaan. Pääsin sen sivulle ongelmitta, vaikka se aavistuksen vetäisikin itseään minusta poispäin pysyen kuitenkin maassa. Uusi tilanne luultavasti sai aikaan tämän väistämisreaktion. Muutoin oikein hyvä harjoitus.

- tokohyppy: treenattiin siten, että koiran ponnistaessa lensi nami koiran pään yli sen eteen. Olin ottanut mukaan riittävän suuria nameja eli puoliksi leikattuja prinssinakkeja. Ainakin näkyivät. Eka suoritus oli hyvä, mutta sitten alkoi Koksilla olla vaikeuksia lähteä hyppyyn. Se ei vieläkään ymmärrä tätä liikettä. Hmm. Uskon, että tähän vaikuttaa se, että agissa se on tottunut käsiohjaukseen ja kun tässä liikkeessä ei itse saa liikkua, luulee koirakin, että viisainta vaan pitää takapuoli maassa. 3 tai 4 kertaa se saatiin kuitenkin hyppäämään siten, että koutsi kävi raaputtelemassa mattoa esteen takaa. Hyppyyn yhdistettiin esteen takana seisominen siten, että koiran hypättyä este, annettiin sille odota-käsky, itse mentiin takaisin esteen toiselle puolelle ja sieltä palattiin koiran luokse, mistä vapautus. Tässä harjoituksessa meni yhteensä arviolta 4 tai 5 kokonaista prinssinakkia. Siinähän sitä illallista jo olikin.

- seuraaminen: koutsi rajasi tunnarikapuloilla todella pienen ympyränmuotoisen tilan, missä oli tarkoitus seuruuttaa koiria vapaana. Hauska harjoitus, missä koirat olivat hyvin lähellä toisiaan. Vaikka mukana oli uusi koira, onnistui tämä harjoitus hienosti. Koksi erkani minusta joitakin kymmeniä senttejä pariin otteeseen, mutta palasi sitten seuruuseen. Mielenkiintoinen harjoitus.

- perusasento: we have a problem. Kotona treenataan tätä päivittäin, mutta hallissa se ei vaan osaa. "Sivu? What?"

- vauhtiluoksetulo: palkkaus leluun. Ei olisi päässyt pinkomaan lujempaa - upea.

Koira oli kaikesta namituksesta ja työskentelystä lopputreenistä jo aika puhki, mutta tuo viimeinen luoksetulo oli kyllä huippu. Hyvä treeni.

Juuri ennen treenejä kävin Mikkelipuistossa hakemassa auringonkukkia Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten maisemapellolta. Kiitos heille.


8.9.2013

Taukotukka

Treenaus on tällä viikolla ollut täysin kotiharjoittelun varassa, kun emme päässeet ohjattuhin treeneihin. Ohjelmassa on ollut samaa settiä kuin viime viikollakin. Fyssarin antamia harjoitteita on tehty tietysti myös.

Doboilusta Koksi taitaa pitää oikein tosissaan. Kumartamista jatkettiin perjantaina. Tällä hetkellä yritän saada sitä pyörimään itsensä ympäri pallon päällä. Koira ottaa jo muutamia askeleita pallon päällä, mutta sitten tasapaino pettää. EDIT klo 18.30: nyt onnistui pallon päällä pyöriminen ekaa kertaa.

Lauantaina trimmattiin Koksille näyttelytaukotukka. Jalkakarvat raksittiin mahdollisimman lyhyiksi vanhan, elottoman karvan poistamiseksi. Samalla lyhyempi malli helpottaa turkinhoitoa. Seuraavaan näyttelyyn on aikaa viisi kuukautta, joten turkki ehtii hyvin kasvaa takaisin näyttelypituuteen siihen mennessä.

 
 


 


 

1.9.2013

Viikonlopputokoa

Viikonlopun treenit tehtiin kaikki kotona. Lauantaina Koksi möyri kanssani pihan kimpussa useita tunteja. Aamulla ja illalla tokoiltiin:

- maahan-istu -kombo (edelleen hidas)
- jäävistä liikkeistä maahanmeno (menee nopeammin tässä maahan)
- perusasentoon tuleminen eri suunnista (sujuu jo paremmin)

Sunnuntaina käytiin pitkällä lenkillä puolipilvisessä säässä. Aurinkokin pilkahteli välillä. Lenkillä koira tarjosi seuraamista vähän väliä. Iltapäivällä sitten satoikin. Aamu aloitettiin kuitenkin fyssarin antamilla harjoitteilla. Kylkivenytykset alkavat sujua aika mukavasti molemmille puolille. Vieläkin oikealle kääntyminen on koiralle helpompaa kuin vasemmalle.

Päivän tokoilut olivat samat kuin lauantaina lisättynä luoksetulolla ja esteen kiertämisellä.

Doboilua emme ole unohtaneet vaan treenaamme sitä kolmisen kertaa viikossa, samalla rytmillä kuin fysiikkaharjoitteita. Sunnuntaina avasin vihdoin lajin ohjekirjan (Camilla Peura: Dobo - koiran kanssa kuntoon). Tähän asti olemme tehneet pallolla seisomista, istumista ja makaamista. Tänään siirryimme kumartamiseen seisten. Ensin opetin kumartamisen lattialla naksun avulla ja sitten siirryimmekin pallolle. Ihmeen nopeasti se hokasi mitä sen halutaan tekevän. Hauska pieni eläin.

Sunnuntain ohjelmaan kuului myös karstaus ja konetus. Turkin syövereistä löytyi tämän kesän punkkiennätys: viisi verenimijää, joista yksi oli pulleudesta päätellen aterioinut koirassa eilisestä asti. Luin juuri jostakin, että syksyn tullen punkit eivät suinkaan vähene, päinvastoin. Tänä kesänä noita ällötyksiä on poistettu 41.

Ei ollut sistiminen turha homma ollenkaan pihalla möyrimisen jälkeen:

Juu, pyörähdin vähän pihalla. Mistä arvasit?