Mikkeli KR: PU3 vasert

Näyttelyaamuna en herännyt meteorologien lupaamaan pilvipoutaan vaan todella synkkään aamuun. Joskus kuuden maissa vettä alkoi sataa niin rankasti, että rännit eivät vetäneet. Jipii.

Starttasimme kohti Rantakylää klo 7.30. Halusin olla ajoissa paikalla pystyttämässä telttaa ja tasoituttamassa Koksin turkkia Katjalla hänelle parhaiten sopivana ajankohtana, sillä hänellä oli neljä koiraa laitettavana parin tunnin sisällä.

Menomatkalla sataa tihuutti, ja sade luonnollisesti vain yltyi siinä vaiheessa, kun talsin kuormaa raahaten kehän laidalle. Sain teltan melkein kehän viereen. Kehät olivat nurmella eikä onneksi hiekkakentällä, missä Mikkelin ryhmänäyttelyt yleensä järjestetään. Kymmeneen mennessä sade lakkasi melkein kokonaan.

Heti näyttelyluettelon nähtyäni sanoin hyvästit sertille, sillä junnu-uroksissa oli Virpi Luukkosen todella upea Unkarin-tuonti Face to Face of Chanel Coco.

Katja esitti Koksin tänäänkin. Tuomarina oli Leni Finne. Lopputulemana NUO ERI NUK1 SA PU2 VASERT. Tässä arvostelu:

"Ok mittasuhteet, riittävä luusto, oikein meislautunut pää, kauniit tummat silmät, riittävä kaula ja eturinta, lyhyt ja pysty olkavarsi, oikean mallinen rintakehä, ok takakulmakset, tiivis karvapeite, ok askelpituus ja ryhti, hieman korkea etuaskel."

Koksin esiintymistä näin vain vilauksittain, sillä jouduin taas lymyämään suhteellisen kaukana kehästä. Se esiintyy hienosti Katjan kanssa eikä haikaile perääni yhtään, kunhan vain lähden pois noin vartti ennen kehään menoa. Kehän jälkeen se oli onnesta solmussa palattuani sen luokse. "Sä et jättänytkään mua."

Jäin näyttelypaikalle turisemaan tuttujen kanssa useammaksi tunniksi. Oli mukavaa kuulla monien koirakavereiden menestymisestä. Erityisesti Eevan Lystin saama ERI lämmitti kovin mieltäni, samoin Nannan ja Alman SERT ja ROP.

Kuva: Tiia Mäkinen



Uupunut pieni eläin.

Cacib-tili auki

Kävimme pyörähtämässä Kotkan kv-näyttelyssä. Sertiä ei tullut vieläkään, mutta cacib-tili aukesi vara-cacibin myötä, sillä cacibin saaja on jo vahvistettu kv. muotovalio. Tässä tulos:

NUO ERI NUK1 SA PU3 VASERT VARACA

Tuomarina oli hollantilainen Pamela Runderkamp. Arvostelu:

"16 months. Excellent type. Needs to learn table manners. Masculine well-formed head. Nice ears. Scissor bite. Nice topline. Body ok. Lovely coat. Moves well. Friendly temperament."

Täytyy oppia pöytätapoja. Hih. Oli hieman pakittanut pöydällä, kertoi handlerina toiminut Katja. Itse en tätä nähnyt, kun lymysin taas hieman kauempana kehästä. Muuten Koksi esiintyi hyvin. Harmittavasti jäi serti taas saamatta. PU1 oli multi ch Polosport Run Forrest Run, PU2 + sert Equerry's Egobooster, PU3 Koksi ja PU4 Miniwin's Choco Holic. Viides uros, Negradella's Effective, taisi saada EH:n. Muruva-kääpiöitä oli tänään ilmoitettu vain 9.

Näyttelypaikalla, isohkolla hiekkakentällä, oli aivan järkyttävä tuuli koko päivän. Toy-villakoirien aikana villakoirakehän kehäsihteeri kaatui tuulen voimasta. Onneksi ei näkynyt käyvän huonommin. Viime viikonlopun Tuurin näyttelyssä ollut trombihan lennätti Findogsin kojun myyjää ympäriinsä. Tuuli vaikeutti turkin tasoittamista, sillä vaikka olimme näyttelypaikalla jo klo 9 (kehän arvioitu alkamisaika oli klo 12, mutta todellisuudessa arvostelu alkoi lähempänä klo 13), kaikki lähellä olevat telttapaikat olivat jo menneet. Pystytimme leirin kehän laidalle, ja tasoittelu tapahtui siten, että minä pitelin sateenvarjoa tuulensuojana. Luovuimme tästä virityksestä sontikan mentyä nurinniskoin kaksi kertaa. Tasoittelu oli itse asiassa varsin turhaa, sillä tuuli tuiversi turkkia niin paljon, että ei siinä paljon puunaamiset näkyneet.

Kaiken kaikkiaan olin tyytyväinen päivän saldoon. Nyt metsästämään puuttuvaa kolmea cacibia. Ja niitä sertejä.

JUN ERI JUK2 SA PU4 VASERT

Hieman ennen aamukuutta starttasimme Tuomarinkartanossa järjestettävään Royal Canin -kansainväliseen näyttelyyn Katjan ja Marin kanssa. Koksi on vähän huono matkustaja muualla kuin omassa autossa. Alkumatkan se oli omassa häkissään vieressäni takapenkillä, mutta alettuaan lipoa huulia vähän siihen malliin, että kohta saattaa oksennus lentää, otin sen syliini. Puoli tuntia päästiin eteenpäin, kun se alkoi olla taas levoton. Messarireissusta oppineena (tuolloin koira ripuloi linja-autossa matkaseurani syliin oksennettuaan sitä ennen minun syliini) pyysin pysäyttämään auton. Säästän lukijat likaisilta yksityiskohdilta, mutta sanottakoon, että pysähdys ei ollut turha.

Perillä olimme heti kahdeksan  jälkeen, ja saimme auton ilmaiseen parkkiin. Roudasimme vankkurit kehän laidalle ja pystytimme teltan hups tuosta noin vaan. Yritin juoksuttaa Koksia kehässä nähdäkseni oliko se liikkumis- vai haistelumoodissa. En saanut pysymään hihnaa posken kohdalla. Päädyimmekin siihen, että Katja esittää sen.

Katja tasoitti Koksin turkin (varsinainen trimmaus tapahtui eilen). Aikaa meni noin tunnin verran. Tämän jälkeen häivyin koiran näkyvistä toiselle puolelle kehää telttojen taakse. Meidän kehämme alkoi hyvin aikataulussa klo 10.40. Tuomarina oli ruotsalainen Birgitta Hasselgren. Junioriluokassa, mihin olin Koksin ilmoittanut, oli kaksi muuta urosta: Caspian Line's Keep in Touch ja Equerry's Egobooster. Koksi liikkui sekä laatuarvostelussa että kilpailuluokassa hyvin ja ryhdikkäästi. Todella hyvin siihen nähden, että se meni ensimmäistä kertaa kehässä jonkun muun kuin minun kanssani. Lopputulema oli JUN ERI JUK2 SA PU4 VASERT. Serti oli niin lähellä. Ohessa arvostelu:

"Bra huvud ock utryck. Bra hals. Ganska bra skuldra. Frånten onskar mera stabil. Bra kropp. Bra vinklar bak. Bra päls. Rör sig bra."

Vapaa suomennos: Hyvä pää ja ilme. Hyvä kaula. Melko hyvät lavat. Etuosa voisi olla stabiilimpi. Hyvä runko. Hyvät takakulmaukset. Hyvä turkki. Liikkuu hyvin.

Olin hyvin iloinen Koksin sijoittumisesta paras uros -kehässä ja ylipäätään siitä, että se esiintyi hyvin. Tästä on hyvä jatkaa.

Kuva: Katja Oinonen

Kuva: Katja Oinonen.

Jyväskylän ryhmiksestä EH

Kuudelta aamulla suuntasimme Ulkomuototuomarien ysiryhmän näyttelyyn Jyväskylän Paviljonkiin. Keli oli suhteellisen ok ajaa, vaikka välillä taivaalta sateli lunta ja osin alijäähtynyttä vettä.

Kasvattaja tasoitteli Koksin turkin ennen kehää. Hyvin ehdimme myös harjoitella kehäjuoksua, ja koira menikin tosi kivasti. Harmi vain, että kehässä sen ryhti hävisi aivan täysin ja se vain mennä jolkotteli nenä maata viistäen. Melkein oli arvattavissa, että tästä ei hyvä seuraa, mutta EH oli silti yllätys.

Tuomarina oli Tuula Plathán. Tässä arvostelu:

"Nuori uros, jolla seistessä kauniit ääriviivat, mutta liikkeessä menettää hieman ryhtiään ja venyy. Silmät voisivat olla ilmeikkäämmät. Hyvä selkälinja, kaunis luusto. Lupaava turkki & väri hyvä jo rungossa. Toivoisin ryhdikkäämmät & energisemmät liikkeet."

Harjoituksen puutetta. Ihan saa esittäjä taas peiliin katsoa.

Levitointia häkissä ja muita Messarikuulumisia

Ihka ensimmäinen Messarireissuni alkoi Koksin kanssa aikaisin lauantaiaamuna 8.12.2012: herätys klo 2.30. Siilinjärven Kennelkerhon vuokraama bussin noukki meidät kyytiin 5-tien varrelta heti viiden jälkeen. Koirat matkustivat häkeissään, niin myös Koksi. Tämä oli sille eka kerta bussissa, ja se vingahteli ja naukui häkissään sen verran äänekkäästi, että jouduin ottamaan sen syliini saadakseni sen hiljaiseksi. Ensimmäinen tunti menikin hyvin, mutta sitten koira tuli hyvin rauhattomaksi. Eikä aikaakaan kun hui kauhistus: se oksensi housuilleni. Pyysin reissukaveri-Merjaa, joka istui vieressäni, pitelemään koiraa sen aikaa kun putsasin itseäni. Varsinainen katastrofi tapahtui tässä vaiheessa: koira Merjan mukaan yht''äkkiä köyristi selkäänsä, ja seuraavassa sekunnissa ripuloi hänen päällensä. Hirveä tilanne. Merja osoitti uskomatonta itsehillintää, ja alkoi putsata esittämisasuansa ja upouutta laukkuansa hyvin rauhallisesti. Vain koiraihminen voi suhtautua asiaan näin käsittämättömän upeasti. Vahinkohan tuo oli, mutta tämänkaltaisia vahinkoja ei todellakaan toivoisi vuoden päänäyttelyn lähtölaukaukseksi.

Loppumatka meni melkoisissa tuoksuissa. Saavuimme Messukeskukseen aikataulussa klo 8. Purkaessani tavarakuormaa kehän laidalla tajusin, että koira on ripuloinut uudestaan. Tässä vaiheessa heitin mielessäni hyvästit kehään menolle. Olin varma, että se on sotkenut ainakin peräpäänsä aivan täysin. Häkissä päällimmäisenä ollut pyyhe oli yltäpäältä siinä itsessänsä. Otin puudelin häkistä ja katso: koiran turkissa ei ollut merkkiäkään minkäännäköisesti eritteestä. Ensimmäinenkään karva ei ollut likaantunut. Sen on täytynyt levitoida häkissä, muuta selitystä minulla ei ole.

Vaihdoin pikaisesti vaatteet, minkä jälkeen kasvattaja tasoitteli Koksin turkin. Sitten ei muuta kuin kuivaharjoittelemaan kehään.

Junnukehä alkoi noin klo 10.30. Koksin lisäksi junnu-uroksia oli 5. Tuomarina oli Iuza Beradze Georgiasta. Tuloksena ERI4. Tuomari arvioi Koksia todella kauan puntaroiden ilmeisesti ERI:n ja EH:n välillä. Esiintyminen ei ollut parasta mahdollista. Erityisesti ravaamisessa oli paljon toivottavaa. Yksin se malttoi juosta kauniisti, mutta toisten perässä juostessa meno oli pitkälti kaula pitkällä menemistä, saukkomaista kiskontaa.

Tässä arvostelu kokonaisuudessaan:
"Correct silhouette. Correct proportions. Compact body, good angulations. Enough intensive black colour. Good expression. Enough good quality of coat."

Haydees' Abyss, Leo, valittiin juniorivoittajaksi.

Loppupäivän kiertelin katsomassa muita kehiä, joita oli kaikkinensa yli 100. Olin varautunut shoppailuhulluuteen eri ständeillä, mutta olin tarjontaan melko pettynyt. Varsinaisia messutarjouksia en juurikaan bongannut. Taitavat ständien hinnat olla sen verran kalliita, että mihinkään erikoistarjouksiin eivät näytteilleasettajat enää kykene.

Klo 16 matkasimme hotellille Cumulus Hakaniemeen. Olin positiivisesti yllättynyt sekä huoneen siisteydestä että sijainnista. Koiria oli hyvä lenkittää illalla Tokoinrannassa suurehkossa puistikossa. Puudelin lenkittäminen oli tosin hyvin rajoitettua lumen vuoksi, olihan sen oltava näyttelykunnossa myös seuraavana päivänä. Kikkarakarvaisella koiralla on turha kehään mennä.

Sunnuntaiaamuna suuntasimme takaisin Messukeskukseen. Vuorossa oli Voittaja Winner 2012. Tänäänkin häkkipaikka löytyi melko läheltä kehää ilman suurta tuskaa. Koiran siistiminen ja kehään taas heti kympin jälkeen. Tuomarina sunnuntaina oli tiukkana tuomarina tunnettu, itsekin villakoiria kasvattava Tiina Taulos. Koksi esiintyi mielestäni paremmin kuin eilen, ja olikin ERI3 SA. Junnu-uroksia oli neljä. Voitto meni tänäänkin Koksin kasvattajalle Eija Haloselle ja Leolle. PU-kehässä kävimme vain pyörähtämässä, mutta SA:sta olin aloittelevana puudelistina erittäin otettu.

Tässä Tauloksen arvostelu, josta olen hyvin iloinen ja ylpeä:
"Jalopäinen uros jolla hyvät mittasuhteet. Hieman pyöreät silmät. Erinomainen olkavarsi. Rintakehä saisi vielä syventyä. Kauniisti kulmautunut takaosa. Hieno häntä ja hännän kiinnitys. Kyynärpäät voisivat olla tiiviimmät. Erinomainen karvanlaatu. Kauniissa näyttelykunnossa. Tyylikäs kokonaisuus. Liikkuu hyvin."

Kehän jälkeen kiertelin taas eri kehien laidalla. Ainoat ostokset olivat Janutexin pohjasta vahvistetut fleecetossut, häkkikuppi, lötkölelu ja pussillinen hinnakasta englantilaista toffeeta.

Kotimatkalle lähdimme klo 17. Tällä kertaa Koksi oli häkissään melko rauhallisesti protestoiden vienosti maukuen vain silloin tällöin. Kotona olimme klo 20.

Reissu oli kaikkinensa mukava poislukien menomatkan sotkut. Juniorivoittajatittelit jäivät saamatta, mutta emme me huonoille hävinneet. Kaikkinensa viikonlopun näyttelyt tulivat maksamaan noin 300 euroa (ilmoittautumismaksut 110 e, matkat + hotelli 1 hengen huoneessa n. 200 e). Tuolla hinnalla kiertää aika monta normi kv-näyttelyä kotimaassa, mutta kyllähän Messari on ainakin kerran koettava, varsinkin kun koira sattui olemaan sopivasti junnuikäinen. Treeniä me kaivataan vielä kovasti, mutta sillähän sitä oppii.

Koksi ROP-pentu Tuuloksessa

Tuuloksen ryhmänäyttelyssä oli tänään 2 urosta pentuluokassa. Tällä kertaa tuomari, Saija Juutilainen, oli meille suosiollinen ja Koksi sai kp:n ja oli ROP-pentu. Tässä arvostelu:

"8 kk. Hyvin kaunis, tasapainoisesti kehittynyt. Oikealinjainen, kaunisryhtinen pentu. Erinomainen pitkä rintakehä. Hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Luonnollisesti vielä löysyyttä etuosassa. Tyylikäs, urosmainen pää. Kauniit, tummat silmät. Aavistus poskia. Hieno häntä. Hyvät, leveät reidet. Lupaava, hyvin hoidettu karvapeite. Liikkuu kauniilla, ulottuvalla askeleella ja halutessaan oikealla ryhdillä."

Hajut olivat taas viedä mennessään, ja kehässä nuuskuteltiin tänäänkin. Paremmin pentu esiintyi kuitenkin tänään kuin ekassa näyttelyssä kuukausi takaperin.

Näyttelypaikkana Tuulos oli ihan ok. Kyseessähän on Kauppakeskus Tuulosen parkkihalli. Paikka oli melko hämärä ja hyvin meluisa, mutta siisti ja parkkihalliksi oikein hyvä paikka missikisoille. Kehiä ei oltu matotettu, mutta ainakaan pikkukoirat eivät näyttäneet liukastelevan.

Toriparkissa treenaaminen oli taatusti suureksi avuksi. Itse paikkaa koira ei aristellut, mutta se olisi ehdottomasti halunnut moikata erityisesti viereisessä kehässä olleet nöffit.

Peten Koiratarvikkeen pyörällinen trimmauspöytä oli tänään ensitestissä. Parkkipaikka ei näyttelyasettajille ollut kauppakeskuksen asfaltoitu parkki, vaan viereinen sepeliparkki. Tämän vuoksi viritin häkin alustan päälle ja kävin kuskaamassa yhdistelmän parkkihalliin. Kevyet kuormaliinat, mitkä olen aikoinaan hankkinut Inkin ruututreeniä varten, osoittautuivat nopeaksi tavaksi sitoa häkki alustaan. Vasta sen jälkeen hain Koksin autosta.

Trimmauspöydällä oli hyvä harjata koiraa, koska pöydän pinta on oikeasti luistamaton. Häkinsuojuksena käytin toistaiseksi pyyhettä, kun en ole sopivaa suojusta vielä mistään löytänyt. Poislähtiessä vein Koksin autolle häkissä eikä siinä ollut sen suurempia ongelmia. Pyörät eivät superhyvin sepelillä tietenkään pyörineet, mutta ihan kohtuullisesti kuitenkin. Kaiken kaikkiaan olen oikein tyytyväinen ostokseeni, sekä pöydän että kevytmetallihäkin. Soivia pelejä molemmat.

Joko lähdetään?

Tukka tötteröllä.