Voihan halitoosi

Perjantai-ilta meni takkujen avaamisen (vain tunti, jei!), pesun ja kuivaamisen merkeissä. Muuta ei sitten jaksetukaan. Takkukausi on kestänyt jo useita kuukausia. Olen lyhentänyt trimmausten välin kolmeen viikkoon entisten viiden viikon sijaan, sillä takkujen avaaminen pitkähköstä turkista, mitä on avattu karstalla on, no, raastavaa sekä koiran että karstaajan mielestä.

Niin, teinhän minä uuden vuoden lupauksenkin, vaikka niitä olen vältellyt viimeiseen saakka. Olen nyt alkanut pestä Koksin hampaita joka ainoa päivä. Olen niitä tähänkin asti harjaillut, mutta koska se on koiran mielestä yksi maailman idioottimaisimmista hommista, on se tupannut jäämään joskus viikoksikin. Nyt kun koira ei ole vähään aikaan syönyt kuivamuonaa eikä se mielellään syö oikein luitakaan mitkä putsaisivat hampaita, on sen henki alkanut haista jollekin muulle kuin ruusulle. Tähän vaikutti selkeästi myös se, että en antanut sille Plaque off -jauhetta pariin viikkoon, kun se ei suostunut edes maistamaan ruokaa missä sitä tai jotain muuta ylimääräistä oli. Nyt olen saanut ujutettua sitä jauhelihaan mikroskooppisen pieninä murusina. Halitoosiongelma (pahanhajuinen hengitys) on pienentynyt olennaisesti jo viikossa.

Remmilenkillä t-paidassa

Aamulla pesu + kuivaus + konetyöt. Aloitin konetyöt takatassuista, meni hyvin. Etutassuissa jo enemmän rimpuilua. Juustoa nassuun. Hännäntyvessä meni aikaa, samoin naamassa, mutta antoi tehdä paljon paremmin kuin viikko sitten. Treeni tepsii.

Olikin jo aika pestä, kun ihan selkeästi turkki oli likainen, kun näitä kurakelejä on tässä ollut.

Tämän revohkan jälkeen nukkui 2,5 tuntia. Olisi saanut herätä aikaisemminkin, kun oli niin upea keli, mutta ei ollut sydäntä herättää.

Käytiin katsomassa Otavan satamassa voisiko siellä temmeltää. Oli tosi märkää ja jäät lähdössä, joten siirryttiin remmikävelyyn Otavan keskustaan. Puoli tuntia kummankin kanssa – Koksi haisteli ja Inkin kanssa mentiin reippaasti. Teepparissa pärjäsi – ihana aurinkoinen keli, lämpöä jotain +15 astetta.

Aloitettiin sivulletulotreeni, itse olen maassa polvien päällä. Namiohjaus. Loppuvaiheessa yhdistin jo käskyn (sivu) tähän.

Rimpuilua trimmauspöydällä

Kuivaaminen ei ole kovin mukavaa.

Timppa tänään viimeistä päivää mun luona. Hän pyysi josko voitaisiin pestä ja puunata pentu tänään. Näin tehtiin. Pesu meni ok. Kuivauksessa rimpuili paljon enemmän kuin viikko sitten. Konetöissä Timppa joutui pitelemään koko ajan. Sain ajettua mahan, tassut ja hännän. Naamasta vain ihan vähän, pitää ottaa myöhemmin uudestaan. Taisi olla ekalla kerralla vain vieraskorea.

Pesu, kuivaus ja konetus - selvisimme hengissä

Tänään olisi ollut tokokokeet Rämälässä, mutta en viitsinyt lähteä ajamaan kaupunkiin. Siellä olisi taas mennyt kuitenkin vähintään 2 tai 3 tuntia.

Iltapäivällä koitti kauan pelkäämäni pennun pesusessio. Pesu meni hyvin. Välillä pentu vähän tärisi ja yritti poistua tilanteesta, mutta hyvin antoi kuitenkin pestä. Mulla oli lattialla pennun jalkojen alla kylpyhuonemattoa, jotta sen tassut eivät luista. Kävi ihan pirkuleesti mun selkään. Ei hyvä. Tein yhden shampoopesun, kun kakara ei ollut mitenkään likainen. Laitoin myös hoitsikkaa. Bio Groomin pentushampoo ja hoitsikkana saman valmistajan Conditioning Cream Rinse. Shampoon laimensin suhteessa 1:2 ja hoitsikan suhteessa 1:4. Itse pesuun meni parikymmentä minuuttia.

Sitten työhuoneeseen kuivaamaan. Kuivasin ensin letkulla enimmät pois, minkä jälkeen vaihdoin pitkän putken ja otin karstan avuksi. Ei ihan kamalasti tykännyt touhusta, mutta ehkä vartin kuluttua alkoi jo aika hyvin tottua. Sain kuivattua hienosti. Ei ole kova puremaan, joten ei myöskään tässä tilanteessa yrittänyt purra.

Sitten leikattiin kynnet. Voiko kynsien leikkaaminen olla oikeasti näin helppoa? Etutassujen kynsien leikkaamisesta vähän keskusteltiin, mutta sekin lähti sitten sujumaan.

Tähän hommaan oli kaikkinensa mennyt noin tunti. Olin varautunut pidempäänkin sessioon. Tästä rohkaistuneena otin esiin trimmauskoneen. Taas vähän totuteltiin. Ajoin 10-terällä tassut ja hännäntyven. Naama jätettiin toiseen kertaan.

Kaiken kaikkiaan olen hyyyvin iloinen. Aikaahan tuohon huoltoon menee, mutta ei ollut ylivoimaisen kamalaa, ainakaan näin ekalla kerralla. Toivottavasti into pysyy yllä.

Illalla leivoin pähkinäkakun. Päivällä meni pari tuntia siivoamiseen. Vähän turhan hyvä keli ollut tänään sisälläoloon, mutta aina ei voi valita. Aurinko paistoi ja lämpötila plussan puolella (aamulla oli taas -8 astetta). Porukat tulee huomenna J Luvassa Koksin nimiäiset.

Puudelin kova kohtalo.