Inkin kuolemasta tulee tänään tasan vuosi. Olisin niin toivonut saavani pitää Inksun vielä monta monta vuotta. Kuvissa Inkeri rakkaimman harrastuksensa parissa Eeva Pitkäsen kuvaamana.
Muistelin tässä yhtenä päivänä, että viime vuonna näinä aikoina oli surulliset ajat.
Inki oli upea koira.
Muistan vieläkin tuon ekan kuvan ottamisen. Oli tosi sumuinen aamu, siksi jotenkin taianomaista. Kiitos, että sain kuvata tyytyväistä koiraa, joka leikki ja touhusi iloisena omistajansa kanssa.
2 kommenttia:
Muistelin tässä yhtenä päivänä, että viime vuonna näinä aikoina oli surulliset ajat.
Inki oli upea koira.
Muistan vieläkin tuon ekan kuvan ottamisen. Oli tosi sumuinen aamu, siksi jotenkin taianomaista. Kiitos, että sain kuvata tyytyväistä koiraa, joka leikki ja touhusi iloisena omistajansa kanssa.
Kiitos Eeva kauniista sanoistasi ja upeista kuvistasi. Onnistut aina vangitsemaan koirista jotain hyvin olennaista, kun niitä kuvaat.
Sumukuvan ottamisen minäkin muistan elävästi. Oli kauden viimeiset kotikisat, ja ilmassa oli enemmän kuin puraisu syksyä.
Inki oli ihana koira. Vaativa ja hankalakin, mutta niin rakas.
Lähetä kommentti