Facessa tuli juttua L:n kanssa esineiden noutamisesta. Kerroin, että Koksi ei osaa hakea tai pikemminkin hakee kyllä mutta ei palauta eli lähtee vain rallattamaan esine suussaan milloin mihinkin. L neuvoi ottamaan koiran kiinni ja asettamaan jonkun esineen, muun kuin lelun (pyykkipojan, hammasharjan, lompakon siis sellaisen esineen, minkä koira suostuu ottamaan suuhunsa, mutta ei pidä sitä liian ihanana) nurkkaan ja pyytämään koiraa sitten tuomaan se. Nurkkaan siksi, että koiralla ei ole poispääsyä muualle kuin minuun päin, jolloin palautusasento on väistämättä oikea. Kokeilin tätä siten, että asetin pienen pyöreän muovipurkin nurkkaan, osoitin sitä ja sanoin "tuo". Koira kävi pari kertaa nuuskimassa purkkia, mutta ei ottanut sitä suuhunsa. Se ymmärsi, että haluan siltä jotakin, mutta se ei ymmärtänyt mitä. Se tarjosi maahanmenoa, jolloin vaihdoin esinettä ja kokeilin samaa hommaa hiuspompulalla. Sama juttu: useita nuuskutuksia, kysyvä katse ja maihin meno.
Sain Facessa lisävinkkejä: "hetsaa koiraa vähän enemmän ja heitä esine lattiaa pitkin ja päästä koira perään juuri ennen kun esine pysähtyy. Kun se nuuhkii sitä, kokeile vaikka äänellä kannustaa". Kokeilin kolmannella esineellä, nahkaisella avaimenperäpussukalla. Pidin Koksia kiinni, heitin avaimenperän metrin päähän ja kannustin oikein kunnolla, kun se yritti ottaa sitä suuhunsa, mutta kävi kuitenkin maahan. Uusi heitto, jolloin se otti esineen suuhunsa, mutta yritti karata sen kanssa. Otin esineen itselleni ja kokeilin vielä kerran. Heitto, käsky "tuo", koira menee esineen luo, meikäläinen kannustaa kuin urheilukilpailuissa, koira ottaa esineen suuhunsa, kääntyy minuun päin, ottaa kaksi askelta ja pudottaa esineen eteeni, kuten olin toivonutkin. Tästä vaihtokauppana lelu ja vetoleikki ja hurjat bileet noin ylipäätään.
Kiitokset virtuaalikoutsille tätäkin kautta!
Kokeilen huomenna uudestaan. Esineen haku ja luovutus pitää saada kuntoon jos mielimme edetä tokossa.
Tänään oli neljäs kurreharjoitus ja kas, koira hiffasi nyt mitä siltä haluan. Tällä hetkellä se istahtaa napakasti ja nostaa etutassunsa ilmaan pitäessäni nakinpalaa sen kuonon yläpuolella. Vielä ei asento ole täydellinen, mutta sain jo liitettyä siihen vihjesanan (kurre).
Merkille lähetin koiran reilusta metristä kaksi kertaa, ja molemmat suoritukset olivat erinomaisia.
Seuraaminen oli täpäkkää, samoin liikkeestä seisominen.
Teimme myös yhden luoksetulon, missä ei ollut moitteen sijaa.
Takapään harjoitteena otettiin pitkästä aikaa sivuaskeleita ja pientä paikallaan pyörimistä, missä ohjaaja siirtää kantapäitään vastapäivään ja koira liikkuu mukana ja korjaa perusasentoa liikkeen mukaan. Tätä pitää harjoitella lisää, sillä Koksi loittoni aavistuksen liikaa, kun riittäisi melkein, että se korjaisi ainoastaan takapään asentoa. Tässäkin liikeessä koira selkeästi ahdistuu, kun se joutuu olemaan liian lähellä seisovan ihmisen vieressä.
Hallilla olisi ollut illalla kiva tokorata kaikille tokottajille, mutta en päässyt lähtemään. Ehkä ensi kerralla.
Tämänpäiväisistä treeneistä jäi pitkästä aikaa todella hyvä mieli.
Kahden kääpiövillakoiran, Koksin ja Oliverin, elämää kentillä, kehissä ja kotona
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti