Inki

21.10.2013

Let me out!

Huonosti menneiden ohjatuiden treenien jälkeen on ilmassa ollut pientä itsensä pakottamista treenaamaan. Merkkiä ja luoksetuloa ollaan kuitenkin otettu pienissä pätkissä päivittäin. Luoksetulossa sivulletulo toimii kotona käsimerkin kanssa, merkki on vähän niin kuin blondin vilkku: toimii ja ei toimi.

Doboiltu ollaan melkein joka päivä. Tällä hetkellä naksuttelen koiralle vasemman etutassun nostamista ilmaan, tämä ihan tasapainoharjoituksena. Kolme kertaa ollaan treenattu, ja tänään siirryin pois pallolta, kun koira ei tunnu tajuavan mitä haluan. Jospa ahaa-elämys syntyisi helpommin lattialla. Sitten liikkeen voi siirtää pallolle.

Pallon pyöritys eteenpäin on Koksista hauskaa, samoin kuin kaikki muukin pallolla temppuilu. Se ei koskaan hyppää pallolta suoraan alas, vaan jättää aina takatassut 2onoff-asentoon. Hauska.

Takapihalla on ollut muutama sentti lunta joidenkin päivien ajan. Koira rakastaa lunta eikä malttaisi olla sisällä hetkeäkään. - Päästä mut ulos, se tuntuu kiljuvan koko ajan oven luona. Pihalla se sitten juoksee hullun lailla grillikodan ja puuliiterin ympäri, hyppii pallon perässä ja pöllöilee muuten vain.

Ruokakaupassa oli myynnissä porsaan sydäntä ja munuaisia. Sydän upposi oikein hyvin, mutta munuaisia se ei suostunut syömään. Haistoin niitä itsekin enkä sen jälkeen ihmetellyt syömättömyyttä. Huimat oli aromit. Heitin ne palasina pakkaseen. Katsotaan kelpaisiko hieman kohmeisina. Jos ei, niin ei ollut kovin kallis kokeilu.

Sian kurkkutorvia Koksi syö edelleen hyvällä ruokahalulla. Hyvin harvoin se enää paastoaa. Nyt paino on vakiintunut 5,5 kiloon.

 
 
 

Sian kurkkutorvia. Nam.


 
 

Ei kommentteja: