Mahapöpöä sittenkin

Klo 1.30 heräsin siihen, että Koksi oksensi osin sulamatonta ruokaa. Puoli tuntia myöhemmin se antoi taas ylen, tällä kertaa mahanesteitä. Yritin jatkaa unia, mutta en saanut enää unta. Hieman ennen neljää oksentelu jatkui, ja tällä kertaa liman seassa oli selvästi verta. Tässä vaiheessa iski päähän ajatus, että hieman punertavaahan se eilinenkin tuotos oli ollut, vaikka olin luullut, että ruoka oli sen aavistuksen punaisenruskeaksi värjännyt.

Kipeää koiraa en todellakaan mihinkään näyttelyyn lähde viemään, joten puoli viideltä lähetin tekstarin K:lle, että reissusta ei tule mitään.

Koska Koksi ei ollut kivuliaan oloinen, annoin sen nukkua ja odotin, että kello tulee 8 soittaakseni eläinlääkäripäivystykseen. Sain eläinlääkärin heti kiinni. Oireiden perusteella hän arvioi, että veri johtuu oksentamisesta ärtyneestä kurkunpäästä. Hän sanoi soittavansa minulle päivällä ja kertovansa koska voisin tulla näyttämään koiraa. Puhelu tulikin klo 13, ja perillä olimme puoli tuntia myöhemmin. Ensimmäiseksi mitattiin lämpötila ja kuumettahan sillä oli: 39,2. Vatsapöpö oli diagnoosi. Koiralle tuikattiin niskaan pahoinvointia estävä injektio. Tämä ei sitten ollutkaan ollenkaan mukava juttu, vaan koira kiljahti kimeästi. Eka tuikkaus meni hieman hutiksi koiran liikahtaessa, ja toimenpide jouduttiin uusimaan. Ääinefektit olivat täysin ekaa kertaa vastaavat. Vatsaa tunnustellessa Koksi ei reagoinut oikeastaan mitenkään. Lopuksi koiran kurkkuun ruutattiin Canikur Pro -tahnaa ja kotiutettiin seuraavin ohjein:

- Canikur-tahnaa 2 krt vuorokaudessa
- tänään vain hyvin kevyttä ruokaa kuten lihalientä ja ehkä hieman riisiä tai raejuustoa
- soitto päivystykseen jos oksentelu jatkuu huomisaamuna (pahoinvointa estävä lääke ei vaikuta kovin kauan)

Oli hienoa, että pääsimme oman kaupungin päivystykseen emmekä joutuneet ajamaan Tuhatjalkaan Kuopioon, minne on matkaa 180 km.

Koira on nukkunut paljon ell-käynnin jälkeen, mutta on olosuhteisiin nähden ihan virkeä.