Kävelykadulla

Lauantaipäivä alkoi aamuaksalla. Hyödynsin hallissa valmiina ollutta rataa, mutta en edes yrittänyt mennä sitä Koksilla, niin hankalalta se näytti. Hyviä pätkiä siinä pystyi Koksillakin ottamaan. Alkurallattelun eli kunniakierroksen jälkeen päästiin itse asiaan eli treenaamaan.

Lähinnä tänään otettiin A:ta, puomia ja keppejä. Puomille otettiin lähestymisiä sekä hypyn että putken kautta, ja hyvin koira seurasi ohjausta. Alastulokontaktit ovat varmistuneet, ja nyt minun ei tarvinnut olla niin korostetun skarppina namin kanssa odottamassa, vaan koira pysähtyi 2on2off-asentoon joka kerta. Vielä en pysty jatkamaan juoksua niin, että koira jäisi kontaktille, mutta se tulee treeniin seuraavana.

Musta u-putki aiheutti 3 kieltoa, mutta aivan treenin päätteeksi se suostui menemään senkin.

Kepeillä koira pysyi hyvin eikä tänään hypännyt ohjureiden yli kertaakaan.

Pituutta harjoiteltiin osana rataa siten, että se ja 3 hyppyestettä olivat ympyrän muodossa. Tässä ei ollut mitään ongelmaa. Vielä muutama viikko sitten, kun otimme pituutta ekaa kertaa, koira käveli esteen yli. Nyt se ei tehnyt sitä kertaakaan, joten toivon, että kaalissa on muistijälki siitä, että kyseessä on hyppy- ei kävelyeste.

Treenien jälkeen käytiin pitkästä aikaa kaupunkikävelyllä. Uusia hajuja ja kaikkea hirrveän mielenkiintoista oli ympärillä ja vetämättä käveleminen tuntui olevan täysin mahdotonta. Siirryimme siis katkokävelyyn, missä koiran vetäessä minä pysähdyin ja matka jatkui vasta kun koira otti kontaktia, tuli luokseni ja sai namin. Puolisen tuntia käveltiin kirkon ympäri ja kävelykadulla, missä oli ihan mukavasti ihmisiä. Tätä(kin) pitäisi harrastaa useammin.

Kotiin tultua oli pakko laittaa tulet uuniin, niin oli kalsa. Heinäkuun 20. päivänä! Vaikea uskoa, että joitakin viikkoja sitten lämpöä oli 32 astetta.