Herneet kohtasivat

Illan kotitreeneissä Oliverin päässä taisi kaksi hernettä kohdata toisensa oppimisen suhteen. Se on koko ajan ollut innokas oppimaan, mutta terävin tekeminen on ollut hyvin lyhytkestoista. Tänään se teki hommia todella intensiivisesti ja erittäin hyvällä asenteella ja paljon normaalia pidempään. Aivan kuin se olisi hiffannut kuinka kivaa uuden oppiminen on. On se tähänkin asti ollut todella innoissaan oppiessaan jotain, mutta tämänpäiväinen iloisuus oli potenssiin sata aiempaan verrattuna.

Alkajaisiksi otettiin maahanmenoa, mihin tarvitaan vielä käsiapu. Se menee edelleenkin maahan nopeasti ja oikein heittäytyen.

Sitten halusin katsoa josko se olisi valmis oppimaan istumaan käskystä. Olen pari kertaa yrittänyt saada sen istumaan viemällä namia sen pään yli siinä onnistumatta. Kaksi kertaa olen ehtinyt sanoa "istu", kun se on istahtanut spontaanisti. Tänään otin namin käteen enkä sanonut yhtään mitään. Pidin namikättä rintakehääni vasten. Ensimmäistä kertaa Oliver alkoi tarjota tekemistä, sitä ainoaa mitä se osaa eli maahan menoa. Jei! Siitä ei namia tullut, joten vein taas namikättä sen pään päälle ja sanoin istu. Sitten se vain istahti, niin kuin olin toivonutkin. Ei huono juttu ollenkaan. Kaveri oli kehuista todella innoissaan, joten treenit jatkuivat.

Nyt houkuttelin sen namilla perusasentoon ja se seurasi kättäni, tuli vasemmalle puolelleni ja istahti, vahingossa kyllä, mutta istui silti. Olen pari kertaa aiemmin yrittänyt saada sen edes jotenkuten vasemmalle puolelleni siinä onnistumatta, mutta nyt aika oli näköjään kypsä. Otettiin vielä viisi toistoa, mutta istumaan se ei enää käynyt. En halunnut vaatia liikaa yhdellä kertaa, joten tämä jätettiin tähän.

Vielä kokeiltiin seuraamista ensimmäistä kertaa ja sekin lähti etenemään kivasti.

Loppupöllöilyt vielä dobon päällä, minkä päälle Oliver hyppää innokkaasti. Harjoiteltiin itsensä ympäri kääntymistä, mikä oli vähän hankalaa, kun koiralla oli niin mahdottomasti intoa tehdä, että se liukui useamman kerran pallolta pois. Takaisin se hyppäsi ilman ongelmia. Saimme yhden onnistuneen suorituksen vastapäivään. Halusin vielä kokeilla suostuuko se menemään maahan pallon päällä ja kyllä, hyvin onnistui. Siihen päättyi tämän päivän harjoitus.

Aivan selkeästi sen päässä tosiaan tapahtui tänään jotain. Loistojuttu.

Ai niin, istumisen vastapainoksi muistuttelimme mieliin myös stop-käskyä, millä käskyllä Oliver seisotetaan vapaasti näyttelyissä. Ei ollut unohtunut.

Koksilla otin doboilun lisäksi seuraamista, liikkeestä seisomista ja kakeja. Kyllä maistui tekeminen sillekin, kas kummaa.

Huomasin juuri, että tässä sitä bloggaillaan täyttä päätä, vaikka homman piti loppua. Miten tässä näin kävi?