Inki

20.10.2012

Ohjaustreeniä

Inkin karvanlähtö on nyt jatkunut kolmisen viikkoa. Harjasin sen jälleen kerran aamulla ennen treeneihin lähtöä. Karvan määrä on vähentynyt huimasti, mutta pohjavillaa riittää aina vaan.

Punnitsin Koksin pitkästä aikaa, ja paino on pysynyt 4,9 kilossa. Syöminen on edelleen vaihtelevaa, joskus syö ja joskus ei. Hengissä tuo on toistaiseksi säilynyt.

Rakensin Inkille lyhyen radanpätkän A-esteestä, putkesta, keinusta, kepeistä ja yhdestä hypystä. Parin viikon tauko oli tehnyt hyvää: likka teki hyvää työtä, vaikka 2onoffia saakin taas muistutella keinulla. A:lla se kestää alastulokontaktilla paremmin ihan sen vuoksi, että sitä on treenattu paljon enemmän. Ylläri.

Koksin treeneissä kerrattiin takanaleikkausta. Palkkana oli ensin lelu siivekkeen takana. Koutsi piteli koiraa ekan esteen takana. Toka este oli 90 asteen kulmassa ekaan nähden. Sille lähetys. Koksi ohjautui hyvin toiselle hypylle takanaleikkauksella, mutta ekalla kerralla se otti lelun ja aloitti taas rallattelun ympäri hallia. Toisella kertaa se teki taas oikein, mutta selvästi arkaili leluun tarrautumista. Se näyttäisi yhdistävän kuolleen palkan, rallattelun ja kiskahduksen, mikä tapahtuu, kun se otetaan haltuun hihnan avulla. Sillä on edelleen hihna kiinni, jotta koko treenikerta ei mene koiran kiinnisaamiseen toimistossa tönöttäen ja odottaen, että herra antaa kiinni.

Myös valssia kerrattiin. Koksi kääntyy aika kivasti lähellä siivekettä, kun vaan muistan merkata ponnistuspaikan ja alkaa kääntyä itse heti tämän jälkeen samalla koiraa ohjaten hypyn yli. Useita onnistuneita suorituksia.

Kuolleesta palkasta luopuminen laittoi hommaan tekemisen meininkiä. Koutsi meni siivekkeen taakse odottamaan naruun sidotun lelun kanssa. Lähdin yhtäaikaa koiran kanssa, lähetin tokalle hypylle ja voilà, toimii.

Mieleen muistuteltiin myös rengasta. Viritimme irtorenkaan kahden siivekkeen väliin. Tässä ei mitään ongelmaa. Sitten kokeiltiin samaa vanhalla renkaalla, missä rengas on kettingeillä kiinni puisessa kehikossa. Ei mennyt, ei sitten millään. Siirryttiin ulos, ja kokeiltiin hajoavalla renkaalla, mikä on rakenteltaan noin sata kertaa vanhaa rengasta kevyempi. Myös itse rengas on isompi halkaisijaltaan. Johan alkoi kulkea. Toistaiseksi kutsuin koiraa esteen toiselta puolen. Seuraavaksi otetaan treeniin lähetys, kunhan läpimeno alkaa varmistua.

Kotiuduttua tartuin haravaan upean aurinkoisen sään innoittamana. Kerrankin viikonloppuna ei sada. Paikallislehden etusivulla oli iso otsikko, jonka mukaan tämä syksy on sateisin 50 vuoteen. Siltä se on tuntunutkin. Ihan kuin sade olisi alkanut keväällä, ja jatkunut läpi koko kesän ja syksyn. Toivottavasti lunta ei tule samalla mitalla. Siitä se riemu repeisi.

Illalla ohjelmassa oli vielä takkujen aukomista ja nuudelipyykkiä. Huomenna voisi pyörähtää Kennelpiirin mätsärissä Rokkalassa. Ne pidetään oikein sisätiloissa Karjaportilla, joten huono sääkään ei periaatteessa ole este.

Ei kommentteja: