Vitsi miten kiva oli huomata, että koira teki taas innolla töitä! Näyttelytreeneissä jätkä meni kuin vanha tekijä, se oli oma iloinen itsensä. Ravasi ja seisoi hienosti. Tässähän oli oikein tekemisen meininki! My Kokkelsson is back!
Vielä olisi kolme treenikertaa ennen Jyväskylä ryhmistä helmikuun puolivälissä. Kovasti me vielä harjoitusta kyllä kaivataan. Täytyy muuten alkaa seisottaa koiraa pöydällä siten, että sen takatassut ovat hyvin lähellä pöydänreunaa, jotta koira seisoo paremmin ja kyykkää vähän polvista. Täytyy myös muistaa yrittää "lyhentää" sen selkää painamalla hieman hännästä eteenpäin ja taas leukaluista taaksepäin. Kuulostaapa julmalta.
Syöminen on taas ollut sitä ja tätä. Eilen paistoin sille sika-nautajauhelihaa voissa ja se maistui oikein hyvin eilen illalla ja tänä aamuna. Äkkinäinen ruokavalion muutos kostautui sitten melko voimakkaasti tuoksuvana löysänä läjänä, mikä puudeli oli tehnyt työpäiväni aikana. Pitäisi malttaa antaa vain vähän jotain uutta ruokaa, mutta kun kerrankin se söi, niin annoin sitten ihan normaalin annoksen. Huoh. Katsotaan nyt, kauanko se tuota jauhelihaa syö, ehkä tämäkin osoittautuu vain hetken hurmioksi.
Paino on tällä hetkellä noin 5,1 kiloa, joten ihan ok lukemissa ollaan, vaikka painoa puolisen kiloa saisikin lisää tulla vähintään. Ollaan nyt tyytyväisiä tähänkin.
Kahden kääpiövillakoiran, Koksin ja Oliverin, elämää kentillä, kehissä ja kotona
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti