Aa kiipee!

Juhuu, Koksi meni A:n epäröimättä! Viimeksi kun otimme kokonaista A-estettä, piti koira raahata esteen yläharjalle väkisin, nyt se suoritti koko esteen tuosta vaan. Oi onnea! Ennen tätä ilonkiljahduksia aiheuttanutta tapahtumaa otimme ylösmenoa pyöräytyksellä molemmin puolin viitisentoista kertaa. Kokonainen A-este mentiin sitten yhteensä kymmenisen kertaa. Toistaiseksi se pysyttelee aika lähellä minua (koira on hihnassa, jotta saan sen pysäytettyä alastulolle), mutta ei tietoakaan tutinasta ja hangoittelusta, mitkä olivat pinnalla viime kerralla.

Seuraavaksi siirryimme kepeille, edelleen 6 keppiä + ohjurit. Koira oli taas lähestulkoon erehtymätön, vain kerran ylitti ohjurin vaikeammalta puolelta kuten eilenkin, muutoin muy bueno.

Toko-osastolla oli ohjelmassa jäävät liikkeet. Peruutin itse koko ajan ja pysyin liikkeessä. Stop-käskyllä koira pysähtyi nopeasti, jolloin nami lensi sen selän taakse. Maahanmeno samoilla spekseillä oli myös hyvä, mutta kaipaa vielä lisää nopeutta ja sähäkkyyttä.

Tokohyppyä menimme 5 tai 6 kertaa. Tämä oli jo paljon parempi kuin viimeksi, kun sitä ei kiinnostanut koko hyppely pätkän vertaa.

Eeva, joka piti meille alkeiskurssin, neuvoi keppikysymyksessä. Pähkäilin sitä, josko siirtyisin jo 12 keppiin. Hänen mielestään on järkevämpää treenata ensin sisäänmenot kuntoon ja poistaa osa ohjureista. Hän oli sitä mieltä, että koira osaa pujotella 12 siinä missä 6 keppiä. Sitäpaitsi kuudella kepillä pääsee palkkaamaan useammin, mikä ei ole lainkaan huono asia.

Agiosuudessa Koksi lähti taas juoksentelemaan omiaan, mutta tuli melko nopeasti takaisin. Tällä kertaa sain ääneeni sitä kirosanaakin oikein kiitettävästi. Koiran tullessa luo annoin superpalkan. Näitä tehtiin pari kertaa, kun oli hallissa taas niin mahdottomasti pientä miestä kiinnostavia asioita kuten peili. Tokossa, kun se on koko ajan käskyn alla, se ei ole kertaakaan lähtenyt juoksentelemaan omiaan.