Karkuri

Tänään oltiin ohjatuissa agitreeneissä ensimmäistä kertaa ulkokentällä. Hirvitti. Yritin suhtautua hommaan niin rennosti kuin mahdollista tyyliin jos se karkaa, niin kyllä se takaisin tulee. Asetin koiran ensimmäisen esteen taakse. Se jäi hienosti istua nakottamaan. Menin asemiin ja kutsuin koiraa. Ekan esteen se hyppäsi, samoin toisen, minkä jälkeen ohjasin sen takaakiertoon ja samalla maata kiertävälle radalle. Koira juoksi lyhtypylväälle, nosti koipea ja poistui peltoa kohti. Kutsuin sitä, jolloin se vilkaisi, taisi lähestyä pari metriä ja jatkoi matkaansa. Parissa sekunnissa se oli jo näkymättömissä pellolla. Juoksin eri suuntaan koiraa kutsuen. Tätä hippasta jatkettiin varmaan vartin verran. Koira kävi useita kertoja parin metrin päässä lällättelemässä, mutta poistui sitten entistä kauemmaksi. Yhdessä vaiheessa se oli jo noin 30 metrin päässä pellon toisessa laidassa, mistä ei ole kovin pitkä matka valtatielle.

Koiraa kutsuessani juoksin tosiaan vastakkaiseen suuntaan, heittelin lelua, kutsuin kerrankin jo p****le äänessä. Ei tarvinnut kenenkään sanoa, että älä lässytä.

Pelto ei ollut kovin miellyttävä koira koiran tassuille kovine korsineen. Jossakin vaiheessa Koksi astui vasemmalla etutassullaan johonkin pistävään, koska se selkeästi sävähti kivusta ja nosti tassun ylös, pysähtyi paiikoilleen ja antoi kiinni. Kannoin sen autolle.

En tiedä kauanko karkureissu olisi kestänyt ilman onnekasta korsiepisodia, veikkaan, että pitkään.

Lopputreeniaika oltiin hallissa, mihin rakensin ulkona olleen radan alun, 4 hyppyä. Otin sen kaksi kertaa: ekalla se lähti taas pitämään omaa kivaa juosten ympäri hallia. Kutsuin sitä hyvin napakasti ja se tuli nopeasti sivulle, mistä seuruutin sen lähtöön. Toka otos radasta meni mallikkaasti.

Ennen karkureissua olin ehtinyt ottaa sillä keppejä, rengasta ja A:n alastuloa sekä kokonaista A-estettä. Näissä ei ongelmia. Kepeillä se lähti hallissa kerran juoksentelemaan, mutta tuli takaisin kepeille nopeasti.

Nyt täytyy varmaan seuraavaksi kokeilla sitä, että käy sen kanssa leikkimässä kentällä pitkässä liinassa ja palkata sitä kontaktista. Pitkää liinaa pitää käyttää muuallakin, jotta saan vahvistettua luoksetuloa ja päästäkseni muistuttamaan siitä, että luoksekutsun kuuluessa on syytä loikkia paikalle ja vähän sassiin.

Jos karkailua ei saada kuriin, niin meidän agility- ja tokourat päättyvät ennen kuin ehtivät alkaakaan.