Tokotreeneissä oli privatunnin tunnelmaa, kun läsnä oli vain kaksi koirakkoa. Ensi alkuun tutut kuviot eli kehääntulotarkastus ja luoksepäästävyys. Viimeksi mainitussa Koksi pysyi ensimmäistä kertaa paikallaan ja antoi jopa koskettaa itseään.
Treeni aloitettiin paikkamakuulla, ja koska olimme tänäänkin ulkokentällä, viritin Koksille 15 metrisen ohuen, narumaisen liinan, minkä lenkin sujautin aitaan. En todellakaan halunnut viettää loppuiltaa huhuilemassa sitä viereiseltä pellolta tai kaapimassa sen jäänteitä läheiseltä valtatieltä. Koira siis perusasentoon, käsky maahan (meni vasta toisella) ja koiran jättö odota-käskyllä. Hups, se nousi ylös päästyäni noin 10 metrin päähän. Paluu koiran viereen, uudet käskyt ja uusi jättö. Nyt kesti oikein hyvin. Kerran käänsi päätään ja katsoi vieressä olevaa staffia, mutta kiinnitin sen huomion itseeni sanomalla sen nimen sekä odota-käskyn. Kesto oli ehkä minuutin verran. Paluussa en päässyt aivan koiran viereen, kun se taas ennakoi ja nousi ylös. Tämä ahdistuneisuus pitää saada siltä pois. Välillä se kesti jo paremmin, mutta nyt on taas jäänyt treenit ko. asiasta liian vähälle.
Sitten oli vuorossa jäävät liikeet siten, että ohjaaja ei enää peruutakaan, vaan koira lähtee perusasennosta seuraamaan, annetaan käsky ja koira teoriassa jää seisomaan paikalleen. Lähdettiin treenaamaan tätä siten, että pysäytän koiran napakasti vasemmalla kädellä kämmen koiraan päin (nami oikeassa kädessä, annetaan kun pysähtyy). Alussa käteni oli liian ylhäällä, mikä sai koiran kyllä pysähtymään, mutta myös istuutumaan saman tien. Heti kun käsi laski koiran kuonon tasolle ja tein sillä napakan, nykäisevän liikkeen taaksepäin, koira pysähtyi.
Maahanmenoa liikkeestä kokeiltiin myös. Tässä Koksi oli kovasti kiinni namikädessä, mutta meni kuitenkin maahan, tosin vinossa. Täytyy muistaa alussa antaa paljon vartaloapuja ja häivyttää niitä melko nopeasti. Voi tehdä niin, että koira jätetään maahan, peruutetaan itse koiran eteen, palataan koiran eteen ja palkataan etupalkalla, ettei koira ala ennakoida ennakoida sivulle tuloa.
Koutsi kehotti treenaamaan näitä eri aikoihin eli seisomaan jäämistä yhdessä sessiossa ja maahanmenoa toisessa. Otin harjoituksen lopuksi seisomista vielä siten, että peruutin itse, pysäytin koiran käsimerkillä ja heitin takapalkan. Toimi.
Lopuksi otettiin vielä vauhtiluoksetuloa, ensin 2 x namilla, jolloin se kyllä tuli luokse hiljaa hölkytellen, mutta ei edes osannut tulla sivulle ilman käsiapua ja ekalla vielä varasti. Vaihdoin palkaksi lelun ja hetsasin sitä vähän koutsin pitäessä sitä kiinni. Johan parani ja koira tuli nopeasti sivulle asti. Koiraa selkeästi hidasti perässä laahaava liina, mutta en halunnut luopua siitä vielä.
Mukavat oli treenit. Kolmessa vartissa ehtii vaikka mitä, kun ryhmä on pieni. Oli taas ihan mahdottoman mukavaa varsinkin kun Koksi oli kivasti kuulolla eikä oikeastaan haistellut yhtään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti