Tuntuu, että tokossa mennään takapakkia. Tiistain surkea tokotreeni ei ollutkaan yksittäinen mielenhäiriö, vaan Koksi on koko viikon laamaillut. Tekee kyllä, mutta hyvin haluttomasti, on kyse sitten perusasennosta, seuraamisesta, pakittamisesta tai ihan mistä tahansa. Seuraaminen on nyt kaikkein huonoimmalla tolalla. Ilman namia se ei onnistu ollenkaan, vaan koira haahuilee jossain vasemmalla puolellani. Kotiläksynä on seuraaminen siten, että kontaktin pysymisestä tulee nami oikealla kädellä vasemman käden pysyessä normaalisti sivulla. Ei onnistu, ei sitten millään. Palasin perusasioihin eli seuraamisessa namitukseen.
Perusasentoon tulossa edestä on myös palattu tiheämpään palkkaamiseen, välillä jopa houkutteluun namilla. Turkasen turhauttavaa.
Pyrin pitämään treenit normaaliakin lyhyempinä pätkinä ja ottamaan niitä sitten useamman päivän mittaan. Pitää myös lisätä lelupalkkausta.
Tänään oli taas pesu- ja konetuspäivä. Lähtiessäni elokuviin jätin trimmerin trimmauspöydälle. Kotiin palattuani oli Pomppu-Pertti yltänyt kiskomaan sen lattialle. 15 terä sökönä. Itse kone onneksi tuntuisi toimivan. Terät maksavat lähemmäs 50 euroa. Tiedänpä nyt, että 85 cm korkea pöytä ei ole liian korkea kääpiövillalle, jos siellä on jotain vastustamatonta kuten vihattu trimmeri.
Kahden kääpiövillakoiran, Koksin ja Oliverin, elämää kentillä, kehissä ja kotona
2 kommenttia:
Minulla on ollut Lykyn kanssa 2-3 "kautta", jolloin sitä on napannut enemmän tottiskentän hajut kuin minä. Olen heti reagoinut, kuten sinäkin näytät tekevän. :)
Pentuna palkkasin tällöin siitä, kun se haisteluiltaan vilkaisi minua. Palkattuani lähdin heti autolle, pennun pörrätessä ympärillä: "Mitä muuta sulla olisi ollut taskuissa?". Toisella kerralla tein 2 suoritusta ja taas autolle intopiukan koiran kanssa. Ei mitään muuta sillä kerralla. (Koiraharrastuksessa bensarahoja ei lasketa.) Alle vuoden vanhana oli taas vietin laskua näkyvissä. Vaihdoin tällöin namit kokonaan leluun.
Olen _yrittänyt_ saada koiran toimimaan niin, että se on aina aktiivisempi kuin minä. Tiedän, että tässä on eroja toko- ja pk-koulukuntien välillä ja se leiri, mihin _enimmäkseen_ liittyy, riippuu koirasta. Lykyn kanssa valinta oli helppo.
Koksista tulee vielä hyvä!
Kiitos Eeva uskonvahvistuksesta! Tänään hallilla oli jo huomattavasti parempi meininki, mutta me otettiinkin aksaa. Palkkasin ainoastaan lelulla, mikä sopi vireeseen ainakin tänään paremmin kuin namipalkka. Ja maltoin tehdä lyhyen treenin, jotta jäi nälkä molemmille :)
Lähetä kommentti